Oppimistehtävä 1 a)

Tutuimmat sosiaalisen median sovellukset käyttäjänä itselleni ovat Facebook ja Instagram. Tarkkaan en pysty valikoimaan, kumpi sovelluksista olisi tutumpi tai kumpaa käyttäisin enemmän. Sovellukset soveltuvat niin erilaisiin tarkoituksiin ja siitä johtuen myös profiilini sovelluksissa ovat erilaiset. Facebook-tilini ei ole julkinen kaikille käyttäjille, kun taas Instagram-tilini on. Facebookin tietoturva-asiat ovat viime vuosina herättäneet paljon keskustelua ja väitetäänkin, että Facebookin käyttäjämäärät ovat vähentyneet radikaalisti. Henkilökohtainen Facebookin käyttö on myös huomattavasti vähentynyt, mutta siihen syynä on ollut lähinnä muiden sosiaalisen median palveluiden markkinoille tulo, ei luotettavuusongelmat palveluntarjoajaa kohtaan.

Facebookia olen käyttänyt sovelluksista kauiten, koska lapsuuden aikaiset kaverit, opiskelukaverit ja entiset työtoverit ovat levittäytyneet pikkuhiljaa ympäri Suomen erilaisiin tehtäviin. Näin ollen Facebook on helppo tapa nähdä ja kuulla vanhojen tuttujen kuulumisia ja tapahtumia, vaikka enää ei ollakaan yhteydessä kovin usein. Palvelu mahdollistaa myös helpon kuvien, tietojen ja tapahtumien jakamisen myös ystävien ja sukulaisten kanssa. Päivitysten jakaminen onnistuu helposti tietylle suljetulle ryhmälle tai vain tiettyjen henkilöiden kanssa.

Uutena sosiaalisen median sovelluksena tutustuin Twitteriin. Twitter on yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat lukea toistensa päivityksiä. Viestit eli twiitit voivat sisältää nykyään 280 merkkiä ja aihetunnisteina käytetään #hashtageja. Muihin sosiaalisen median palveluihin verrattuna Twitter on täysin julkinen kaikille. Jopa palveluun kirjautumattomat pääsevät lukemaan twiittejä. Vain twiittien kirjoittaminen, jakaminen ja kommentointi vaatii kirjautumisen palveluun. Twitterin käyttäminen alkusilmäyksellä vaikuttaa kovin hankalalta erilaisine käyttäjätunnuksineen ja hashtageineen. Lisäksi twiittien julkisuus mietitytti uutena käyttäjänä.

Alallani sosiaalisen median käyttö ei kuitenkaan ole kovinkaan tyypillistä tai yleistynyt. Twitteriä ja Facebookia voitaisiin kuitenkin käyttää hyödyksi esimerkiksi avoimista viroista, uudistuksista ja muista organisaatiota koskevien asioiden tiedottamiseen, joista muutenkin julkaistaan tietoa internetissä. Näin tieto voitaisiin saattaa nopeammin saataville ja ehkä myös laajemmalle yleisölle. Tunnettavuuden lisäämisellä ja positiivisten mielikuvien jakamisella voitaisiin tuoda organisaatiota lähemmäksi ihmisiä, koska kaikki ihmiset eivät suinkaan asioi kyseisessä organisaatiossa ja mielikuva saattaa olla negatiivinen ja etäinen.

Oppimistehtävä 1 b)

Oppimistehtävässä oli tarkoitus tutustua kolmen eri yrityksen tai organisaation sosiaalisen median käyttöön ja etsiä esimerkkejä valitsemieni sosiaalisten medioiden käytöstä, eli tässä tapauksessa Facebookista ja Twitteristä. Tarkoitus on myös vertailla, miten niiden sosiaalisen median käyttö eroaa toisistaan. Valitsin tehtävään kolme julkishallinnon organisaatiota, joista käytetään tehtävässä nimityksiä A, B ja C.

A:lla eli toisella omaa alaani vastaavalla julkishallinnon organisaatiolla on ollut käytössään Twitter-tili vuoden verran. Seuraajia tilillä on kuitenkin alle 300, joten tiliä tuskin on perustamisen jälkeen juurikaan markkinoitu. Twiittejäkään vuoden aikana ei ole ollut kuin noin 20 kappaletta, eli melko harvakseltaan. Toisaalta kyseessä on voittoa tuottamaton organisaatio, jolla ei ole varsinaista tarvetta tunnettavuuteen tai tuotteiden markkinointiin. Näyttäisi siltä, että ainoastaan organisaation tapahtumista kiinnostuneet alalla olevat ja organisaation omat työntekijät seuraavat tiliä. Twiitit näyttäisivät pääasiassa koostuvan muiden virastojen tai organisaatioiden uudelleen twiittauksista. Omista asioista tiedottamiseen A on käyttänyt Twitteriä todella harvoin. Facebook-sivu on päivitysten osalta vielä hiljaisempi, kuin Twitter. Puolessa vuodessa organisaatio on toivotellut hyvät joulut ja tehnyt huhtikuussa toisen päivityksen.

Niin kuin jo aikaisemmin mainitsin, niin omalla alallani Facebookin ja Twitterin tai muutenkaan sosiaalisen median käyttö ei ole lainkaan tyypillistä. 20 organisaation edustajasta vain 1 käyttää sosiaalista mediaa tiedottamiseen ja sekin hyvin harvakseltaan.

Julkishallinnon organisaatio B on liittynyt Twitteriin jo vuonna 2013. Kuitenkin twiittejä on kuuden vuoden aikana tehty vain hieman reilu 220, eli kovinkaan aktiivista toimintaa B ei ole ainakaan alkuaikoina harrastanut. Tili on ilmeisesti perustettu vain organisaation tekemistä päätöksistä ja ajankohtaisista asioista tiedottamiseen, joista ainakin viime aikoina on julkaistu twiitti sekä ruotsiksi että suomeksi. Seuraajia organisaatiolle on kertynyt hiljaisesta toiminnasta huolimatta yli 5.000. Seuraajina on paljon etenkin alalla työskenteleviä yksityiseltä sekä julkiselta sektorilta, alan opiskelijoita sekä toimittajia. Organisaatio B ei kuitenkaan ole perustanut tai käytä tiedottamisessa lainkaan Facebook-tiliä.

Toisin kuin omassa organisaatiossani tai organisaatiossa A, niin B:llä työskentelee viestintäpäällikkö, jonka vastuulle asioista tiedottaminen kuuluu. B:n tiedotteita lähetetään automaattisesti medialle ja tiedotteet koskevat yleensä organisaation tekemiä ratkaisuita, mutta myös muista asioista voidaan antaa tiedotteita sosiaalisen median kautta. Tiedotteita on laadittu mm. avoimista viroista, virkaan nimittämisistä tai erilaisista merkittävistä vierailijoista.

Julkishallinnon organisaatio C:llä puolestaan on sekä Facebook ja Twitter-tilit. Facebookin seinä oli täynnä europarlamenttivaali-ilmoituksia ynnä muuta vaaleihin liittyviä asioita, kuten tietoa äänioikeudesta, äänestyspaikoista, EU-tietovisaa jne. Pääasiassa kaikki päivitykset on tehty sekä suomeksi että ruotsiksi. Vaaleihin liittyvät asiat oli päivitetty myös englanninkielisinä. Lisäksi samaa kuvaa, ilmoitusta ja linkkiä on jaettu viimeisen kuukauden aikana ja paljon ylikin jo niin moneen kertaan, että sivun selaaminenkin alkoi käydä raskaaksi, kun yritti tutkia minkälaisista asioista C päivittää Facebookiaan silloin kun ei ole vaalikausi menossa. Aktiivisuutta ainakin on löytynyt. Ehkä jopa hieman liiaksikin. Toivottavasti vaalikauden ulkopuolella tilanne on hieman rauhallisempi Facebook-päivitysten osalta.

Twitteriin C on liittynyt 2014, seuraajia noin 6.700 ja twiittejä lähes 9.500 kappaletta. Kolmesta valitsemastani organisaatiosta C on aktiivisin Twitterin ja muunkin sosiaalisen median käyttäjä. C twiittaa paljon esimerkiksi tulevista uudistuksista ja yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista. Uudelleen twiittaukset ovat kuitenkin viime kuukausien aika keskittyneen hyvin pitkälti hallitusneuvotteluihin sekä EU-vaaleihin liittyviin asioihin. 

Valitsemillani organisaatioilla ei ole tarvetta käyttää sosiaalista mediaa tunnettuuden lisäämiseen tai myynnin kasvattamiseen. Tietynlaiseen brändin vahvistamiseen sosiaalisen median avulla voitaisiin turvautua enemmän ainakin A:n osalta, koska se voisi mahdollistaa positiivisten mielikuvien rakentamisen ottamalla enemmän kontaktia suomalaisiin.

Oppimistehtävä 1 c)

Omassa organisaatiossani Twitterillä olisi hyvät käyttömahdollisuudet esimerkiksi tiedottamisessa ja suurten tapahtumien yhteydessä. Ongelmalliseksi on kuitenkin koettu mm. sosiaalisen median ylläpitoon ja seurantaan liittyvät asiat. Lisäksi organisaatioltani puuttuu viestinnän ammattilainen, jonka vastuulla erilaiset viestintään liittyvät asiat ovat. Mielestäni Twitter kuitenkin olisi hyvä lisä organisaation viestintää, koska journalistit ovat erittäin aktiivisia Twitterissä. Tiedottamalla organisaatio voisi käyttää hyväkseen sosiaalista mediaa positiivisten ja tärkeiden asioiden jakamisessa. Tärkeintä olisi kuitenkin keskittyä vain yhteen tai pariin kanavaan ja panostaa aluksi niihin, vaikka eri kanavilla voidaan tavoittaa vain tietyt ihmiset. Epätoivottava tilanne olisi kuitenkin se, että lähdettäisiin yrittämään pikkuisen joka suuntaan, jolloin kokonaisuudesta ei tulisi mitään yhtenäistä linjaa tai käytäntöä.

Facebookissa ihmiset merkitsevät usein itsensä organisaatiooni, joten sieltä löytyy tavallaan oman organisaationi nimellä varustettu fb-sivusto, josta pystyy paikkaan merkityt julkiset päivitykset löytämään. Kukaan ei kuitenkaan kirjoituksia valvo tai seuraa ja siellä saattaa olla ties minkälaisia herjaavia tai uhkailevia viestejä, jotka eivät tule millään tavalla huomioiduiksi. Erikoista on tosiaan se, että kuka tahansa voi luoda organisaation nimellä olevan epävirallisen fb-sivun, johon on kirjannut muuten oikeat tiedot, kuten puhelinnumeron, osoitteen, sähköpostiosoitteen ja aukioloajat. Vain pieni huomautus sivun yläreunassa kertoo, että kyseessä on epävirallinen sivu, mutta kuinka moni käyttäjä huomaa sitä sivuille päätyessään.

Toinen esiin nouseva negatiivinen asia sosiaalisessa mediassa on mielensäpahoittajat. Eli ihmiset, jotka ovat tunteneet kokeneensa itse vääryyttä jonkin julkishallinnon organisaation taholta tai jostain muusta syystä ovat pahoittaneet mielensä jonkun toisen ihmisen asiasta, josta on kirjoitettu mediassa. Aina ihmiset eivät jaksa tai halua ottaa selvää asian todellisesta laidasta, vaan tilannetta lähdetään ruokkimaan jakamalla mahdollisesti virheellistä tietoa ns. totuutena. Monesti viha tai vihapuhe saatetaan kohdistaa myös täysin väärään kohteeseen ja ymmärtämättä asian todellista merkitystä ja taustoja.

Sosiaalista mediaa ei osata hyödyntää alallani kovinkaan paljoa, mutta ilmeisesti kynnys lähteä siihen on jokaisen organisaation itse harkittava ja mietittävä miten ja mihin sitä voitaisiin parhaiten käyttää hyväksi.