Olen elänyt lapsuuteni sellaiseen aikaan, että kaikkea tietoa ei tuolloin vielä lisätty asioita verkkoon. Tästä syystä itsestäni ei löydy vanhoja valokuvia, kilpailutuloksia tai videoita. Googlettamalla itseni löysin itsestäni kaksi valokuvaa, jotka ovat osa eri sosiaalisen median julkisia profiileitani. Esimerkiksi Facebookista löytyy lisäkseni viisi nimikaimani profiilia, joista ainakin yksi myös samasta kaupungista eli ainakin ulkonäköä tuntematta oikea Facebook-profiili on hankala löytää. Googlehakujen perusteella voisin olla joko kokki, visualisti Helsingistä, myyntipäällikkö Hyvinkäältä tai tohtoriopiskelija Pittsburghista. Oikea Pinterest-tili on myös mahdollista löytää, mutta muita yhteystietoja sieltä ei ole saatavilla.

Tietoja minusta ei siis juurikaan löydy, joten tavallaan minusta löytyvä tieto on oikeaa, koska se on mitä itse olen sosiaalisen mediaan itse lisännyt. Kaikki tieto ei kuitenkaan ole julkista tietoa. Toki väärinkäsityksiä tapahtuu toisinaan, kun saan yhteydenottoja henkilöiltä, jotka tosiasiassa tavoittelevat jotain nimikaimaani. Tämä ei kuitenkaan ole vaikuttanut elämääni juuri mitenkään, koska nimikaimanikaan eivät tietojeni perusteella ole eläneet yhteiskunnan normien vastaisesti tai aiheuttanut julkisesti muuta paheksuntaa.

Omaa tietosuojaa ja tietoturvaa voi parantaa miettimällä mihin kaikkialle haluaa omia tietojaan jakaa. Tietoja kysytään nykyään niin monissa yhteyksissä, että ihmiset eivät enää tule ajatelleeksi mihin kaikkialle omia tietojaan antaa. Ihminen voi olla pahin tietoturvariski itselleen. Salasanojen vaihtamisella ja välttämällä saman salasanan käyttöä useammassa palvelussa. Sosiaalisessa mediassa kannattaa myös miettiä tarkkaan mitä tietoja siellä itsestään haluaa kertoa. Erilaiset yksityisyysasetukset tarkistamalla, voi myös jaettavan tiedon määrää rajoittaa itselleen sopivaksi.

Tiedon jakamista voi rajoittaa myös erilaisten kieltojen kautta, jos ei anna lupaa kuvien ja tietojen julkaisemiseksi verkossa. Erilaisissa palveluissa ei kannata antaa ylimääräisiä tietoja, joita palvelun käyttö ei vaadi. Erilaisten sovellusten käytön lisäksi erilaisia lupia tietojen käyttöön voidaan tiedustella myös erilaisissa yhteyksissä mm. lomakkeita täyttäessä, esimerkiksi yhdistystoiminnassa, harrastuksissa jne. Tarkistamalla minkälaiseen toimintaan kuvien ja tietojen jakamisen osalta on antanut, voi vaikuttaa jaettavaan tietoon.

Digitaalisen identiteetin muodostumista tulee miettiä aina sen kannalta, mihin sosiaalista mediaa haluaa käyttää. Työnhaun ja työroolin kannalta sosiaalisella medialla voi olla hyvinkin työllistävä vaikutus, kun siihen panostaa tarpeeksi, ala on sopiva ja itseään muistaa myös markkinoida tarpeeksi. Itsestään tulee luoda brändi ja tehdä haluttava työmarkkinoiden näkökulmasta. Myös verkostoituminen on yksi tärkeitä asioita, kun luodaan digitaalista identiteettiä työmarkkinoita varten.

Tietoja voidaan myös poistaa verkosta. Tietojen poistamista voidaan pyytää verkkosivujen ylläpitäjältä. Myös hakutulosten poistamista voidaan pyytää. Silloin poistamista täytyy pyytää suoraan kyseiseltä hakukoneelta, kuten Googlelta. Hakutuloksen poistaminen hakukoneelta ei poista varsinaista tietoa verkosta, mutta poistamista pyydetyn hakukoneen tuloksista tietoa enää voi löytää. Myös rekisterinpitäjän tulee poistaa henkilötietoja, mikäli peruuttaa antamansa suostumuksen, eikä tietojen käsittelylle ole muuta perustetta.

Julkisuuden henkilöiltä voidaan nykypäivänä olettaa osallistumista sosiaaliseen mediaan. Näin ei kuitenkaan mielestäni olisi pakko olla, mutta lähtökohtaisesti kun verkosta etsitään julkisuuden henkilöä, se myös oletetaan löytyvän. Julkisuuden henkilön tarvetta olla sosiaalisessa mediassa voidaan myös miettiä sen kautta, miten ja mihin sitä käytetään. Esimerkiksi esiintyvän artistin tai yritysjohtajan tarpeet sosiaalisen median käytölle ovat jo lähtökohtaisesti hieman erilaiset ainakin työn kannalta.